Artikkelit:

SYNET BLOGI

Esteet pois naisyrittäjyyden tieltä!

 

Naisyrittäjien määrän kasvattaminen Suomessa edellyttää konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Pienissä yrityksissä jokaisen työpanos on merkittävä. Yrittäjä on se, joka ensimmäisenä tinkii tulotasostaan, jos kauppa ei käy tai itse sattuu sairastumaan. Hiljattain ilmestyneen yrittäjägallupin mukaan jopa puolet yrittäjistä kokee ylirasitusta työssään ja lähes puolet tekee yli 50-tuntisia työviikkoja. Reilu puolet Suomen kaikista yrittäjistä on yksinyrittäjiä, usein naisyrittäjiä, jotka eivät halua tai uskalla laajentaa toimintaansa. Toisaalta uudet työpaikat syntyvät nykyisin palvelusektorille, jotka ovat luonteeltaan työvoimavaltaisia aloja. On tärkeää, että arvonlisäveron alaraja Suomessa nostetaan 50.000 euroon nykyisestä 10.000 eurosta. Näin voidaan madaltaa yrittäjiksi haluavien naisten kynnystä ryhtyä yrittäjäksi ja vauhdittaa myös palvelualan yritysten kasvua. Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä Suomessa on 30 %. Se voidaan nostaa 50 %:iin, mutta siihen tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja epäkohtiin puuttumista. Alv:n alarajan nostamisen lisäksi muita toimenpiteitä yrittäjyyden lisäämiseksi ovat perhevapaakulujen tasaaminen. Laskennallinen vauvalaskun kulu naisyrittäjälle on noin 17.000 euroa, kun huomioidaan myös sijaisen rekrytointi- ja koulutuskulut. Tämä estää naisten omistamien yritysten kehittämistä, kasvua ja tasa-arvoista yrittämistä. Nykyinen kertakorvaus äidin työnantajalle on 2500 euroa. Se on tyhjää parempi, mutta aivan riittämätön korvaus. Omakohtaisen kokemukseni perusteella voin vakuuttaa, että ’sijaisen sijaisen sijainen’ yrityspalvelusektorilla ei herätä luottamusta asiakkaissa ja voi aiheuttaa asiakasmenetyksiä, liiketoiminnan supistumista ja joskus jopa toiminnan lopettamisen. Saimaan Yrittäjä- ja Vaikuttajanaiset kannustaa yhdessä voimakkaasti naisia yrittäjyyteen. Ajamme myös yrittäjänaisten etuja ja menestymisen mahdollisuuksia: tasa-arvoista yrittämistä, naisyrittäjien määrän kasvua ja liiketoiminnan esteiden poistamista lainsäädännöllä.
Pirjo Karhu
Yrittäjäneuvos
Saimaan Yrittäjä- ja Vaikuttajanaiset ry/SYNET
puheenjohtaja

Naisten päivä meni jo - tarvitaanko yhä naistenpäivää?

Kansainvälisen naisten päivän historia juontaa juurensa 1900-luvun alkuun (v. 1909–10), jolloin Amerikan mantereella ensimmäisenä vietettiin onnistuneesti naistenpäivää. Sieltä päivä pian levisi myös Eurooppaan. Päivän syntyhetkeksi voidaan sanoa 27.8.1910, jolloin Kööpenhaminan Naiskonferenssille annettiin esitys naistenpäivän järjestämisestä vuosittain. Ajatus naistenpäivästä on alun perin tullut työläisnaisten aloitteesta ja sillä on historiallisesti ollut sosialistinen leima. Sen perimmäinen tavoite 1900-luvun alkupuolella on ollut naisten aseman yleinen parantaminen, kuten paremmat työolosuhteet, työajat ja päiväpalkka. Primääristi tavoitteena oli naisten äänioikeuden ajaminen. Voidaan sanoa, että työväenliikkeen voimahahmot, saksalainen Clara Zetkin ja puolalaissyntyinen Rosa Luxemburg vaikuttivat vahvasti siihen, että kansainvälistä naistenpäivää päätettiin alkaa viettämään vuosittain 8. päivä maaliskuuta.

”Naisyrittäjien osuus Suomessa nostettavissa 50 %:iin”, hehkuttaa yrittäjäneuvos Pirjo Karhu


PIRJO KARHULLA on yli 30 vuoden kokemus yrittäjyydestä. Menestyksekäs ura on huomioitu muun muassa Suomen Yrittäjien valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla vuonna 2005, Venäjän Duuman paras johtaja -palkinnolla vuonna 2010 ja Suomen tasavallan presidentin myöntämällä Yrittäjäneuvos-arvonimellä vuonna 2011. Pirjo on kolmas nainen, joka on saanut kyseisen arvonimen. Lisäksi Pirjo Karhu on toiminut Suomen ensimmäisenä kauppakamarin naispuheenjohtajana Etelä-Karjalan Kauppakamarissa vuosina 2012–14, tällä hetkellä hän on varapuheenjohtaja. Vuonna 2015 hän aloitti Suomen Yrittäjien kasvu- ja kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtajana.